Tunnelmia Nykin metrosta

Keksikää itse puhekuplat.

NYC Day 3

Kolmas päivä käynnistettiin ottamalla metro Times Squarella. New Yorkin metro osoittautui jopa melko sympaattiseksi, sillä asematunnelit oli vanhanaikaista tyyliä, seinät vaaleaamosaiikkia, jopa täyspuisia vanhoja tuoleja.

Times Squarella ihmeteltiin neonvalokylttien määrää ja loputonta ihmismassaa. Liikenne oli kuitenkin yllättävän selkeää ja rauhallista. Pysähdyttiin muutamaan mukamaan myymälään, kuten Bubba Gump -kauppaan, joka myi Forrest Gump -aiheista tavaraa, Hershey'sille (suklaa) ja Levi'sille, jonne palattiinkin parin päivän sisään useamminkin. Maidi löysi ostoslistalla olleet sortsit (-50%!). Myöhemmin mukaan tarttui lisäalesta myös farkut ja toppi ja Tanelille paita ja farkut. Hinnat oli n. puolet halvemmat kuin Suomessa ja alennukset päälle.

Times Squarelta jatkettiin Central Parkille, jota ennen napattiin mukaan crepit to go. Central Park oli Maidin mielestä yhtä siisti kuin kuvissa. Ihanan vehreä, ja pilvenpiirtäjät kurkistelivat ylväästi latvusten lomasta.Istuttiin hetkeksi katselemaan baseball-ottelua.

Harkitsimme tandem-pyörän vuokrausta, mutta puistosta ei pyörävuokraajia enää löydetty, joten poikettiin visiiille luonnonhistorialliseen museeon. Se oli julmettoman iso ja siellä oli ainakin kolme huonetta dinosauruksia! Maidi innostui löytäessää Apatosauruksen fossiilin, sillä juuri se dino oli tullut piirrettyä ala-asteen dinosaurusviikoilla  (kiitokset Nissin Ritvalle hienosta pedagogisesta innovaatiosta). Tantsu oli hankkinut meille myös yllätysliput planetaarioon, jossa esitys ihasteltiin ympyränmuotoisen auditorion katolta (parempi kuin 3D).

Museossa vierähti äkkiä useampi tunti, mutta sen jälkeen löydettiin vielä kiva meksikolainen ravintola Frida, jossa jatkettiin edellisenä päivänä aloitettua guacamole-dieettiä. Syödään Nykissä näemmä vain meksikolaista. Ruoka oli todella hyvää! Maidi tilasi tacoja ja mojiton, Tantsu salaatin.

Ruuam jälkeen löydettiin John Lennonin muistomerkki ja ilmaista Shakespearea Central Parkista, ja nähtiin Manhattan Shakespeare Projectin viiden naisen esittämä tulkinta näytelmästä How to tame a shrew (Kuinka äkäpussi kesytetään).

Illaksi oli suunniteltu visiitti Empire State buildingiin. Tässä vaiheessa valitettavasti langettiin väsyneinä ansaan: meille kadulta lipun myynyt kaveri myi meille tietämättämme jonkin kalliimman combolipun, vaikka sanottiim ettei haluta mitään complimentary cruisea vapaudenpatsaalle (oltiin muutenkin tehty se jo). Maidi havaitsi vääryyden tehdyn ja suunnattiin Empire State Buildigin alakerrassa olevaam firman toimistoon valittamaan. Manageri soitettiin paikalle, mutta jouduttiin odottamaan lähemmäs tunti, että tää meille lipun myynyt kaveri löydettiin ja saatiin palautettua rahat kortille. Tässä vaiheessa kello oli jo lähemmäs kymmentä, mutta päätettiin lopulta nousta torniin. Alhaalla ei ollut juurikaan jonoa, mutta tämä harha vaihtui kunnon queueksi sitten ylemmillä tasoilla. Ylhäälle päästyämme (taas n.tunnin odotus) olimme lopen uupuneita, mutta upeat näkymät iltavalaistusta Nykistä maksoivat vaivan. (Kuvat taas järkkärillä, mutta sanoinkuvaamattoman upea näky).

NYC Day 2

Toiseen päivään herättiin utuisessa jet lagissa. Ainakin Maidi. Nukkumaan oltiin menty 4.30 Suomen aikaa ja herättiin klo 8 maissa paikallista aikaa (eli Suomessa klo 15pm), mutta olo oli kuin olisi nukkunut vain sen n. 3h ja herännyt krapulaisena. Noh, mitäs siinä muuta kuin ylös, ulos ja aamiaiselle! Käytiin vetämässä bagelit nokkaan läheisessä kahvilassa, siirrettiin kamat alakertaan ja hypättiin metrolla Manhattanin eteläkärkeen.

Ja mikäs sen parempi lääke jet lagiin kuin hypätä lauttaan ja suunnistaa Liberty Islandille katsomaan kruunipäistä patsasta. Samalla lipulla pääsi myös Ellus Islandille ja Ellis Island Museumiin, joten ei pöllömpi 18$ diili!

Ei voi kyllä säästä valittaa. Pilvetön taivas ja 30 astetta lämmintä. Oli se Statue of Liberty kyllä näkemisen arvoinen. Tuli jopa fiilisteltyä, että mitä jos olisi ekaa kertaa Amerikkaan saapuva siirtolainen ja lipuisi Ellis Islandin siirtolaisasemalle patsaan ohi jollain karjalautalla. Että mitä silloin ajattelisi?

Liberty Islandilla sitten käppäiltiin ja ostettiin ylihintaiset sushit ja Tantsulle freshly made lemonade, jota juodessa saattoi antaa juomaan sekoittumattomien sokerikokkareiden leikkiä kielen päällä.

Vapauden patsaan kruunuun ja korokkeelle olisi pitänyt varata liput etukäteen jos sinne mielisi päästä. Onneksi Taneli onnistui nyysimään unohdetun korokelipun jostain marketin kassan läheisyydestä. Maidi ei voinut vastustaa tätä romanttista elettä, ja onnistui menemään nykiläisestä opiskelijasta (lippu oli NY student ticket) ja läpäisi seulan, ja pääsi näin ihailemaan maisemia pedestaalilta patsaan hameen helman alta. Ison omenan pilvenpiirtäjäsilhuetti oli vaikuttava näky saarelta ja lautan kyydistä (kuvat valitettavasti järkkärillä).

Saarikierroksen parasta antia olo ehdottomasti myös Ellis Islandin siirtolaismuseo, jossa pääsi kulkemaan samoja reittejä ja entisöityjä huoneita pitkin, ikään kuin kulkisi siirtolaisena tarkastuksen läpi. Museossa pääsi myös testauttamaan, pääsisikö itse maihin (me ei, koska meillä oli #töitä) ja päättämään satunnaisten siirtolaisten kohtalosta. Museossa oli myös kattava historiikki Amerikan siirtolaisistoriasta.

Palattuamme saarireissulta kävimme vielä 911-muistomerkillä, joka myös itsessään oli vaikuttava näky: vain tyhjät kuopat jäljellä.

NYC Day 1

Isossa Omenassa ollaan. Lähdettiin tiistai-iltapäivällä Suomesta liikkeelle klo 15.30 lennolla. Lentoyhtiö oli Iceland Air ja kuljettiin Nykiin Reykjavikin kautta. Maidi oli varma, että oli nähnyt ilmasta kuuman lähteen. Olis varmaan pitäny ottaa business-luokka niin ois päässy istumaan jumalten paikalle (ks.kuva).

Reykjavikin, tai oikeestaan Keflavikin, lentokentältä tankattiin mukaan leffamässyt, koska loppumatkalla ehittäs kattoon ehkä kaksikin lentoyhtiön hyvästä elokuvavalikoimasta. Maidi ihmetteli lentokoneen kosketusnäyttöjä tuoleissa. Samanlainen nähtiin lopulta myös NY:n taksissa.

Lentomatka oli n. 10h vaihtoineen. Nykissä jouduttiin jonottamaan tullijonossa n.tunnin, eikä ehditty tiedostamaan, että ilmeisesti koko kaupungissa oli ollut kova myrsky ja jopa tornadovaroitukset, kuten ensimmäisen illan hostimme Susan meille myöhemmin kertoi.

Tullista selvittyämme otimme Yellow cabin residenssiimme, jossa meidät vastaanotti Susan kahden nuoluinnokkaan koiran, Annien ja Austinin, kanssa.Susan oli tosi ystävällinen ja avulias. Oltiin yötä hänen luonansa Upper Manhattanilla, ja siirtyisimme seuraavana päivänä alakertaan Emmun ja Viljamin kämppään. Oltiin aivan poikki mennessämme nukkumaan klo 4.30am Suomen aikaa, n.20 hereillä vietetyn tunnin jälkeen. Ikkunan takana välkehtivät talojen ja liikenteen valot ja näkymä avartui Hudson-joen ylle.