Ensimmäinen päivä Marrakechissa takana. Oli kyllä melkoinen kokemus. Päästiin myös kokemaan paikallista kaupankäyntiä. Nyt ymmärrän, mitä tarkoittaa kaverilta kuultu kommenti, että täällä todnäk ennemmin joutuu rahojen suhteen huijatuksi kuin varastetuksi.
Taksimatkan piti ensin olla "fixed price" 70 dirhamia. Sitten se olikin 70 dirhamia per henkilö. Ja sitten se olikin 210 dirhamia, koska ois pitäny olla vähintään kolme matkustajaa. Ja sitten se olikin 210 dirhamia kaupunkiin, ja meiän Riadiin 300. Oltiin jo hetken iloisia, että saatiin se tingattua 250 dirhamiin, kunnes perillä kuskilla ei yllättäen ollut antaa sitä 50 dirhamia vaihtorahaa.
No, tosiasiassa meiän Riad oli lopulta niin pienellä kujalla, että ei sitä kyllä millään oltais löydetty ilman paikallisten apua. Näyttää oikeesti aika samalta kuin Walt Disneyn Aladdin-leffassa.
Alkujärkytyksen jälkeen ollaan totuttu paikalliseen meininkiin aika hyvin. Liikennesääntöjä ei juuri taida olla. Suojatie ei ole suojatie. Parasta odottaa, että et ole yrittämässä ylittää tietä itse, vaan kerääntyä sopivan ihmispuskurin taakse tietä ylittäessä. Katsotaan, uskalletaanko vuokrata auto.
Autoista puheenollen on tullu jopa nostalginen olo, kun täällä on nähnyt sellaisia malleja, joita ei Suomessa oo näkyny sitten vuoden -95. Mielenkiintoista myös, miten aasivankkurit kulkee täällä muun liikenteen kanssa ihan sulassa sovussa ja on oikeesti osa katukuvaa. Tuntuu, että ollaan aikamatkalla vuodessa 1983.
Mutta on oikeesti ihan parhautta, että täällä ei oo länsimaisia vaikutteita juuri näkyny, lukuunottamatta paria Coca Cola -markiisia, jotka tuntuu olleen siinä just vuodesta 1983. Ollaan tosin tällä hetkellä Medinan, eli vanhan kaupungin puolella.
Joka tapauksessa on todella hienoa olla täällä. Teemamme "Matkalla ilman ennakkoluuloja?" ei ole vielä täysin kumoutunu, sillä tässä lista ensimmäisistä asioista, joita eilen nähtiin: aasivankkurit, apina, käärmeenlumoajia ja savirakennuksia. Tähän lopuksi vähän kuvasatoa.
No comments:
Post a Comment