Maanantai-iltana löydettiin mukava log cabin McRiver Bridgeltä n.tunnin matkan päästä Eugenesta. Kuultiin, että täällä olisi hot springsejä ja vesiputouksia.
Olihan niitä, mutta oli myös kelit. Jatkuvaa sadetta ja n. 10-15 astetta lämmintä. Nice! Not.
Onneksi tuli ostettua fleecehuppari The North Facen outletista (25$ !!), sillä tänään (tiistaina) tuli merinovillat ja muut leijerit tarpeeseen.
Aamulla herättiin taas reippaina jo seitsemältä ja lähettiin köröttelemään kohti Clear Lakea, joka oli tunnettu kirkkaasta turkoosin värisestä vedestä ja siitä, että sen alle oli jäänyt 'petrified forest' laavapurkausten tukkiessa sinne vievän joen. Vesi todella oli erikoisen sinistä ollakseen makean veden järvi, ja tavattiin telkkäpoikuekin siinä pulahtelemassa. Kahvilan äijät jutteli säästä ja kuulemma tänne oli luvattu jopa lunta. Siis nyt apua, pois täältä!
Terwilliger Hot Springsit löydettiin kaatosateessa ja kylmyydessä. Respasedän mukaan nyt oli kuitenkin paras aika tulla, koska kuka nyt kuumalla säällä menisi kuumaan lähteeseen? (No esim. me viime kesänä kun ulkona oli 35 astetta.) Ohjeissa luki, että vaatetus on vapaaehtoista, joten ajateltiin totta kai että mennään ilman uikkareita. Paikan päällä sitten tietenkin kaikki muut oli uikkareissa, lukuunottamatta paria vanhaa hippiä, joten piti palata autolle hakemaan uikkarit.
Mutta vau! Sitten kun päästiin itse lähteille, niin aurinko pilkotti juuri sopivasti lehvistön lomasta luoden altaille jumalaisen valokehän. Oli kuin olisimme tulleet yhtäkkiä paratiisin keitaille. Altaita oli viisi, ja lämpötila kohosi ala-altailta ylemmille aina 42 asteeseen. Olo oli taivaallinen näiden kylpyjen jälkeen! Ja mikä hienointa, nämä eivät olleet mitään muovisia uima-altaita vaan ihan aitoon luonnonkivirinteeseen kasattuja poukamia.
Yläaltailla pääsimme kuulemaan lingvistisiä keskusteluja jiddishin historiasta ja saimme samalla matkavinkkejä muilta kylpijöiltä. Maidille varsinkin yläaltaan näkymät toivat mieleen sen Helsingin vanhalla ylioppilastalolla sijaitsevan seinämaalauksen (Väinämöisen soitti), jossa Väinämöinen soittaa kanteletta vedenneitojen kanssa lähteellä. Yksi näistä partahipeistä oli etäisesti Väinämöisen näköinen.
Alla olevista kuvista näkee hyvin kontrastin lämpötiloissa ja tunnelmissa. Kaikki otettu tunnin sisällä toisistaan.
No comments:
Post a Comment